”Maailma ei tule enää koskaan muuttumaan näin hitaasti.”
Tämä provokatiivinen väite on peräisin IT-alalta, nopeasti skaalautuvan innovaatiotoiminnan piiristä.
Nopean muutoksen lisäksi työelämää muovaa myös eräs toinen seikka: työurat pitenevät. Tämä merkitsee sitä, että yhä useampi sukupolvi tekee töitä yhdessä. Nuorimmat tällä hetkellä työelämässä olevat ovat ”Zetoja” eli vuoden 1995 jälkeen syntyneitä nuoria aikuisia. Vanhimmat puolestaan ovat sodan jälkeen syntyneitä Boomereita. Näitä työuraansa virallisen eläkeiän jälkeen jatkavia ihmisiä on yhä enemmän. Päätösvalta on kuitenkin useimmissa tapauksissa siirtynyt Boomereilta X-sukupolvelle eli vuosien 1964-1979 välillä syntyneille.
Nopean muutoksen keskellä eri sukupolvien välisen vuoropuhelun tärkeys korostuu entisestään.
Millaisia Zetat ovat?
Vuoden 1995 jälkeen syntyneet Z-sukupolven edustajat ovat kuluttajina kriittisiä. He kantavat aiempia sukupolvia enemmän huolta ympäristöstä, vaikka ovatkin monessa mielessä näitä etääntyneempiä luonnosta. Zetat ovat syntyneet erilaisten virtuaalimaailmojen keskelle ja heille kansainvälisyys on normi. Teknologia on tärkeä itsensä ilmaisun ja itsensä kehittämisen mahdollistaja; teknologiaa käytetään matalalla kynnyksellä erilaisten ideoiden ja ajatusten testaamiseen. Z-sukupolvi on vanhempiensa sukupolvea hanakampi jakamaan tietoaan ja osaamistaan muiden kanssa. Toisaalta individualismi näkyy vaatimuksessa saada olla joka tilanteessa autenttinen oma itsensä.
Z-sukupolvi vierastaa ihmisten lokeroimista ja ymmärtää aiempia sukupolvia laajemmin sukupuolisuuden kokemuksen. Se suhtautuu myös avarakatseisemmin monikulttuurisuuteen ja ihmisten seksuaaliseen suuntautumiseen.
Ajatus omistamisen pakosta on Z-sukupolvelle vieras. Linux-käyttöjärjestelmän ja avoimen lähdekoodin ideaa voidaan pitää 1990-luvun heikkona signaalina Z-sukupolven keskuudessa vakiintuneesta ajattelusta. Tieto on tehty jaettavaksi.
Autonomia ja luottamus motivaation draivereina
Zetojen todellisesta suhteesta työn tekemiseen ja työelämään ei tiedetä vielä juuri mitään. Ensimmäiset Zetat ottavat vasta ensimmäisiä askeleitaan työelämässä. Useimmat heistä ovat vielä koulun penkillä. Tämänhetkisen tiedon mukaan Zetoille on tärkeää luottamus ja autonomian tunne. He odottavat, että heihin ja heidän osaamiseensa luotetaan. He ovat valmiita kyseenalaistamaan itseään vanhempien mielipiteet ja vierastavat autoritääristä johtamistapaa. Tämä sukupolvi suhtautuu kaikkeen julkaistuun tietoon aiempia sukupolvia epäileväisemmin ja Zetat ovatkin taipuvaisia tarkistamaan tietojen paikkansa pitävyyden useammasta lähteestä.
Merkittävä työelämään heijastuva ero edellisiin sukupolviin on se, että Z-sukupolvi odottaa kaikkien olevan tavoitettavissa 24/7. Nopeatempoisuus on johtanut myös keskittymiskyvyn alenemiseen. Z-sukupolven edustajat pystyvät keskittymään keskimäärin kahdeksan sekuntin ajan yhteen asiaan.
Z-sukupolvi näkee itsensä vastauksena maailman ongelmiin. Vastuun tunne johtaa joidenkin kohdalla ennenaikaiseen loppuunpalamiseen tai masennukseen, mutta merkittävä osa kokee suurta motivoituneisuutta ja halua vaikuttaa. Yrityksiltä Zetat odottavat arvopohjaista toimintaa ja aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. He näkevät yritykset ja yrityksissä toimimisen ensisijaisest keinona muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa. Jaettu arvo (shared value) on tälle sukupolvelle tärkeä käsite.
Tunnettu Z-sukupolven edustaja on ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Hän täytti tämän vuoden alussa 18 vuotta.
Miksi ja miten hyödyntää Z-sukupolvea?
Z-sukupolvessa on paljon ominaisuuksia, joista on yrityksille merkittävää hyötyä nopeasti muuttuvassa maailmassa. He ovat aiempia sukupolvia lahjomattomampia ja rohkeampia. He edellyttävät yrityksiltä korkeaa moraalia. He ovat sosiaalisesti lahjakkaita ja uskaltavat kyseenalaistaa vanhat totuudet ja auktoriteetit. He ovat myös luovia ja ratkaisukeskeisiä.
Tuore selvitys suomalaisista pörssiyhtiöistä kertoo, että kolme neljästä Suomen pörssiyhtiön hallituksesta tekee työtään jopa ilman Z-sukupolvea edeltäneiden millenniaalien panosta. Tätä tulosta voi pitää hälyttävänä. Hallitustyö vaatii kokemusta, mutta muutoksen tulkitsijoina nuoremmille sukupolville pitäisi löytyä hallituksista niin ikään tilaa.
Nuori Yrittäjyys ry järjestää ”Job shadow” -päiviä, joissa nuori voi seurata päivän verran johtajan normaalia työpäivää – tarkkailla, oppia ja osallistua. Tämä on nuorelle arvokas mahdollisuus, mutta se ei vielä mahdollista todellista kehitysyhteistyötä yrityksen ja nuoren välillä.
Pisimmällä suomalaisista yrityksistä on ehkä Stora Enso. Se on perustanut johtoryhmän työtä tukevan ja totuttuja toimintamalleja rohkeasti kyseenalaistavan Pathbuilders -ohjelman, johon kuka tahansa työntekijä voi hakea. Ohjelmaan osallistuvat ratkovat todellisia bisnesongelmia ja raportoivat löydöksistään johtoryhmälle.
Lionhearts® – lisää nuorta rohkeaa näkemyksellisyyttä
Tietoisena siitä, että yritykset hyödyntävät liian vähän nuorten ennakkoluulottomien Z-sukupolven edustajien näkemyksellisyyttä liiketoimintaansa kehittäessään, perustimme Co-foundersin toimesta vuonna 2019 eri alojen opiskelijoista koostuvan Lionhearts®-yhteisön. Kansainvälisen yhteisön myötä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuuden osallistaa ketterästi näkemyksellisiä ja luovia nuoria erilaisiin projekteihin. Kysymys voi olla esimerkiksi go-to-market -suunnitelman hiomisesta, uuden tuoteidean testaamisesta tai vaikkapa työntekijäkokemuksen muotoilusta.
Innostuitko yhteistyömahdollisuudesta? Voit lukea lisää Lionhearts®-yhteisöstä ja sen toimintamallista täältä: https://www.lionhearts.com/about-us